Projektiammattilaiset ry:n toiminnanjohtaja Timo Saros sanoi kerran, että projektinhallinnan sijaan pitäisi puhua projektijohtamisesta.
En voisi olla juuri enempää samaa mieltä. Koko projektinhallinta-termi on kertakaikkisen aikansaelänyt. Se on teollisen yhteiskunnan peruja oleva käsite, joka helposti ohjaa mieltämään projektien johtamistyön lähinnä tekniseksi suorittamiseksi.
Projektinhallinta-termin taustalla on varsin vanhanaikainen näkemys projekteista – ja ihmisorganisaatioista ylipäätään. Siinä projektit ja organisaatiot mielletään eräänlaisiksi sosiaalisiksi koneiksi, jotka rakenteineen ja prosesseineen muuntavat erilaisia syötteitä tuotoksiksi.
Tällöin myös projektien johtamisessa korostuu lähinnä niiden suunnittelu ja kontrolli erilaisten työkalujen avulla – eli projektikoneen hallinta.
Tämä kuitenkin on hyvin rajallinen kuva projektien johtamisesta. Suurin osa siitä on jotain aivan muuta kuin rationaalista hallinnointia.
Projektijohtaminen on ihmisten työn johtamista
Muun johtamistyön tapaan projektien johtamisessa on kyse ennen kaikkea ihmisten tekemän työn mahdollistamisesta ja ohjaamisesta.
Projektinhallinnasta puhuminen jättää tämän puolen projektien johtamistyöstä usein pimentoon.
Se ei silti ole projektinhallinta-termin ainoa ongelma. Puhe projektinhallinnasta voi myös helposti ohjata ajatukset projekteilla tavoiteltujen hyötyjen kannalta toissijaisiin asioihin: hierarkioihin, prosesseihin ja työkaluihin.
Mitkään hierarkiat, prosessit ja työkalut eivät kuitenkaan itsessään auta saavuttamaan projektien tavoitteita. Niiden sijaan olennaista on aina se, mitä ihmiset projekteissa käytännössä tekevät ja miten sitä pyritään johtamaan.
Siksi myös projektibisneksen kannalta olisi hyvä puhua nimenomaan projektijohtamisesta.
Projektinhallinnasta puhuminen ohjaa helposti ajattelua bisnestavoitteiden näkökulmasta epäolennaiseen. Koko termi olisikin syytä suosiolla unohtaa ja puhua mieluummin projektijohtamisesta.
Kuva: Ronald Carreño / Pixabay