Ei vaikka erilaiset projektinhallinnan opit ovat jo vuosikymmenet korostaneet kontrollin merkitystä.
Jos nimittäin alan oppaita on uskominen, kaiken projektinhallinnan kulmakivi on kontrollointi – ja nimenomaan projektien toteutusprosessin kontrollointi. Ilman kontrollia ei ole mitään takeita siitä, että asiat tulevat hoidetuksi halutulla tavalla.
Olisihan se tietysti kiva, jos projektien onnistuminen riippuisi vain siitä, miten hyvin niiden toteutusprosessia pystytään kontrolloimaan.
Eihän se kuitenkaan niin käytännössä mene.
Kontrolloi lopputuloksia, älä prosessia
Paatuneinkin kontrollifriikki tietää aivan hyvin, että kaikkea ei kerta kaikkiaan pysty kontrolloimaan. Näin on etenkin silloin, kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa – kuten projekteissa on aina asian laita.
Kontrolloimattomia asioita vain tapahtuu, vaikka kuinka yrittäisi pitää niitä hallinnassa.
Lisäksi mitä enemmän asioita (ja niitä tekeviä ihmisiä) yrittää kontrolloida, sitä enemmän ne tuntuvat pakenevan tuota kontrollia. Sitä enemmän myös tulee ilmi asioita, jotka eivät olekaan kontrollissa.
Toisin sanoen kontrollin lisääminen paradoksaalisesti vähentää todellista kontrollia siihen, mitä oikeastaan tapahtuu.
Siksi projektien kontrolloinnissakin kannattaa ottaa järki käteen. Prosessin täydellisen kontrolloinnin sijaan kannattaa keskittyä lähinnä sen kontrollointiin, että projekti on saamassa aikaan niitä hyötyjä mitä pitää.
Se, miten sitä ollaan saamassa aikaan, on lopultakin sivuseikka.
On turha tuhlata aikaa ja rahaa projektien toteutusprosessin yltiöpäiseen kontrollointiin. Olennaisempaa on kontrolloida sitä, että projektit tuottavat organisaatiolle niitä hyötyjä, mitä halutaan.
Kuva: Mohamed Hassan / Pixabay